Wend.

Coach ja toimialan tunteminen

9.8.2021

Tällä artikkelilla haastan ajatusta siitä, että valmentajan olisi tunnettava valmennettavan yrityksen toimialaa erityisen hyvin. Nostan esille valmennuksen perusperiaatteita, jotka itseasiassa puhuvat sen puolesta, että yritykselle voisi olla hyötyä siitä, jos valmentajalla ei ole ennakkokäsityksiä alan toimintamalleista. Lisäksi selvennän valmennuksen ideologiaa siitä, että valmennus ei ole substanssin asiantuntijuutta. Tarjolla on paljon palveluita, joita myydään valmennuksena mutta niiden sisältö on pitkälti konsultointia. Tämä sekoittaa ymmärrettävästi käsitystä siitä, mitä coaching/valmennus on ja mikä on valmentajan rooli. 

 

Meidän ala ja meidän toimintamallit 

Alasidonnaisuus valuu moneen suuntaan. Etsitään työntekijää, jolla on vähintään sadan vuoden kokemus meidän alalta (kuitenkin max. 40 vuotias) ja joka tuntee alan lainalaisuudet. Etsitään yhteistyökumppaneita, jotka tekevät kaikkien meidän alalla toimivien kanssa lähes samanlaista yhteistyötä luomatta minkäänlaista lisäarvoa toiminnallaan suhteessa muihin. On helppoa valita se, joka tuntee meidän alan. Hänelle ei tarvitse selittää toimintatapoja tai perustella sen enempää, miksi olemme iät ja ajat näin toimineet. Voidaan niin sanotusti keskittyä olennaiseen.

Suhtautuisin alan tuntemiseen sopivissa paikoissa kyseenalaistaen. Se on omiaan syventämään urautumista niin tekemisen kuin ajattelun tasolla. Urautuminen laiskistaa meitä toistamaan samaa vanhaa. Usein ajatellaan myös valmentajaa etsiessä, että olisi tärkeää löytää joku, jolla on kokemusta meidän alasta. Tämäkin on ihan ymmärrettävää, koska se seuraa yllämainittua totuttua ajattelukaavaa. Kukaanhan ei voi ymmärtää meidän alaa niinkuin meidän alan konkarit

 

Mitä valmennuksella haetaan?

Coachaamisella / valmennuksella kehitetään ajattelua. Sen avulla on tarkoitus kirkastaa tavoite ja askeleet sitä kohti, mahdollistaa muutos, löytää potentiaalia, hahmottaa uusia näkökulmia ja oivalluttaa. Valmentaja epäonnistuu tehtävässään, jos hän lähtee neuvomaan valmennettavia. Neuvomiselle on toki työelämässä paikkansa, mutta tällöin puhutaan pikemminkin asiantuntijakonsultoinnista tai mentoroinnista, jossa voidaan ottaa kantaa siihen, miten yksilön kannattaisi edetä. 

Palvelua etsivän olisikin hyvä ensin pohtia, millaista tukea hän todellisuudessa toimintaansa kaipaa. Tarvitaanko substanssin neuvoja vaikkapa prosessin lainopillisten kiemuroiden kouluttamiseen. Kaivataanko mentoria, jolla on kokemusta vastaavanlaisista tehtävistä vai halutaanko kehittää yksilöitä ja heidän ajatteluaan valmennuksen keinoin. Valmennuksella syvennetään itsensä johtamisen taitoja, mahdollistetaan muutos, tunnistetaan potentiaali ja kehitetään valmennettavaa hänen omista lähtökohdistaan. Coachauksessa sitoutuminen muutokseen tulee vahvemmaksi verrattuna siihen, jos joku ulkopuolinen käy neuvomassa jotain, mitä ei ehkä edes ymmärretä. Coachaamisella lisätään valmennettavan omaa kykyä selviytyä tulevaisuudessa paremmin.  

Valmentaja epäonnistuu tehtävässään, jos hän lähtee neuvomaan valmennettavaa.

Valmennus prosessina etenee kysymyksien varassa. Valmentajan ammattitaitoa mittaa läsnäolon, kuuntelutaidon ja kokonaisuuksien hahmottamisen lisäksi asetettujen kysymysten laatu tilanteeseen nähden. Millä tavalla valmentajana asettaa kysymyksensä, on ratkaiseva merkitys siihen, miten valmennettava ohjataan asiaa pohtimaan ja vaihtamaan näkökulmaa totuttuun. Valmentaja tuo kysymykset, valmennettava tuo vastaukset. Valmentaja syventää kuulemaansa, jolloin valmennettava pääsee pohtimaan asiaa pintaa syvemmältä. Tässä prosessissa ei ole minkäänlaista merkitystä sillä, että valmentaja tietäisi, miten alalla yleensä toimitaan. Jos merkitystä on, on se ainoastaan prosessin kannalta epäsuotuisa.

Astutaanpa pari askelta taaksepäin ja tarkastellaan valmennusta muutoksen mahdollistajana. Itseasiassa meille voisi olla eduksi jos valmentaja ei ole meidän alan kehäraakki, joka toisi prosessiin omien ajattelumalliensa kautta niitä totuttuja tapoja ja huomaamattaan asettaisi kysymykset tästä viitekehyksestä. Kysytäänpä uudestaan: voisiko olla hyödyllistä, että valmentajalla ei ole ennakkokäsitystä siitä, miten meidän alalla yleensä asiat ratkaistaan?

 

Rikotaan kaavoja

Mitään uutta ei synny tekemällä samaa vanhaa. Toisin sanoen, saat samaa lopputulosta tekemällä samalla tavalla kuin ennen. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa ympäristössä tekemällä samaa tulet menettämään asemaasi ajan juoksussa, joskus nopeasti joskus hieman hitaammin. Riippuen siitä, miten kilpailijasi toimivat. 

Kannattaa aika ajoin pysähtyä sen äärelle, mikä mahdollistaa meille saman toistamisen ilman, että meidän tarvitsee haastaa omaa tekemistämme. Kun näistä rakenteista on tietoinen, on helpompi lähteä niitä haastamaan. Tietenkään ei kannata kaikkea räjäyttää kerralla atomeiksi, mutta muutoksen tuominen ja uudenlaisten tekemisen tapojen juurruttaminen suunnitellusti tekee myös tiimistä joustavamman ja vastaanottavaisemman muutoksille.

Totutun kaavan rikkomiseen tarvitaan usein jokin ulkopuolinen häiriö. Tämä ‘häiriö’ voi hyvinkin olla valmentaja, joka lähestyy asiaa neutraalisti ja auttaa valmennettavaa tutkimaan toimintaa ja ajattelutapoja erilaisesta viitekehyksestä.

Lue lisää valmennuspalveluista tai ota yhteyttä ja mietitään yhdessä sopiva valmennuskokonaisuus teidän tarpeisiin.

cross