Miltä näyttää työyhteisö tai tiimi, joka suhtautuu asioihin ratkaisukeskeisesti? Miten aito ratkaisukeskeisyys hyödyttää yritystä ja tukee sen menestymistä?
Tällä artikkelilla toivon tuovani lukijalle selkeyttä niistä elementeistä, jotka kertovat yhteisön tai yrityksen toimivan ratkaisukeskeisesti. Lisäksi artikkelista saa ideoita omaan johtamis- tai tiimityöhön sekä mahdollisten kehitettävien kokonaisuuksien hahmottamiseen.
Mikä kuvastaa ratkaisukeskeisen tiimin toimintaa?
Ratkaisukeskeisyys on sana, jota käytetään monissa yrityksissä kuvaamaan tahtotilaa mennä eteenpäin. Joskus termiä käytetään päälle liimattuna ymmärtämättä sen moniulotteisuutta, jonka lonkerot ulottuvat syvälle yrityksen kulttuuriin.
Kaikissa yrityksissä tehdään ratkaisuja. Se, mikä on olennaista, on ratkaisujen laatu sekä ajattelu- ja toimintamallit niiden tekemisen taustalla.
Esittelen kuusi mielestäni tärkeintä elementtiä, jotka on ensin oltava kunnossa ennen kuin ollaan aidosti ratkaisukeskeisyyden äärellä. Ratkaisukeskeisyys on kollektiviinen toimintatapa ja ajattelumalli, mutta se voi puhjeta kukkaan vasta kun yksilöt uskaltavat olla omia itsejään vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Ratkaisukeskeisyys on kollektiviinen toimintatapa ja ajattelumalli, mutta se voi puhjeta kukkaan vasta kun yksilöt uskaltavat olla omia itsejään vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Myönteinen ihmiskuva
Ratkaisukeskeinen yksilö, tiimi tai yhteisö jakaa käsityksen ihmisestä pystyvänä, kehittyvänä ja hyvää tarkoittavana olentona. Tämä on aivan kaiken lähtökohtana. Ratkaisukeskeinen henkilö ymmärtää, että erilaisten mielipiteiden takana on kunkin yksilön uniikki kokemus ja katsantokanta ja hän haluaa parhaansa mukaan ymmärtää sitä. Joskus näkemyserot ovat suuria tai tuntuvat muodostuvan esteeksi, mutta ratkaisukeskeinen henkilö osaa lähteä tutkimaan asiaa tarkemmin. Tärkeää on, että ymmärretään näkemyserojen taakse ja annetaan tilaa erilaisille mielipiteille.
Avoin ja arvostava vuorovaikutus
Ratkaisukeskeisessä työyhteisössä on avoin puheyhteys niin hyvissä kuin haastavissa tilanteissa. Ja se luodaan yhteisöön vain ja ainoastaan puhumalla asioista yhdessä. Avoin vuorovaikutus tarvitsee kehittyäkseen harjoitusta ja aikaa. Vuorovaikutus täytyy mahdollistaa rakenteilla ja rutiineilla. Vaarana on, että vuorovaikutuksen vaaliminen jää kiireen jalkoihin.
Tiimitasolla on hyvä käydä keskustelua siitä, miten me vuorovaikutamme toistemme kanssa.
Ratkaisukeskeinen työyhteisö keskustelee tasaisin väliajoin siitä, miten yhteistyössä onnistutaan. 'Miten ja missä puhutaan vaikeista asioista. Miten annan palautetta työkavereille. Miten itse haluaisin saada palautetta ja mistä asioista erityisesti. Miten minä toivoisin muiden auttavan minua tässä projektissa. Millaisissa asioissa haluaisin auttaa muita. Mikä on se hetki, kun meidän on syytä keskustella vaikkapa projektin läpiviennistä, kun eteemme on tullut haasteita. Millaisia haasteita matkallemme voi tulla ja miten ne ohitamme.'
Toinen tärkeä elementti on luoda yhteinen ymmärrys ja yhteiset tavat vaikeiden asioiden esille tuomiseksi tai mokan myöntämiseksi. Miten meidän kannattaa näistä puhua, että se on hedelmällistä yhteistyömme ja oppimisen näkökulmasta?
Saatat miettiä, että tuohan on nyt ihan tarpeetonta saivartelua eikä liity työntekoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisen työtehtävän takana on ihminen ja jokaisen ihmisen yhtenä perustarpeena on arvostuksen kokemus ja kuulluksi tuleminen. Ihminen uskaltaa ja haluaa heittää itsensä likoon ympäristössä, jossa on turvallista ja jossa asioista puhutaan avoimesti. Jos näin ei ole, työpaikalla käydään selviytymässä ja tekemässä töitä tasolla, joka juuri ja juuri riittää.
Riittävä yhteinen ymmärrys olennaisista asioista
Ratkaisukeskeinen työyhteisö jakaa riittävän yhteisen ymmärryksen työn teon kannalta olennaisista asioista. Avoimen vuorovaikutuksen sivutuotteena syntyy jatkuvasti enemmän yhteistä ymmärrystä. Esimerkiksi seuraavien kaltaisia kysymyksiä on hyvä käydä tiimin kanssa läpi: Miksi X:n tekeminen on meille tärkeää? Mikä juuri tässä projektissa on meille tärkeää isompien tavoitteiden saavuttamisen suhteen? Mitä olemme oppineet viimeisen vuoden aikana ja mitä tekemällä? Millaisia työskentelytapoja meidän tiimiläisillä on? Mitkä toimintatavat eivät vie meitä haluttuun suuntaan? Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Jos ylläolevan kaltaisia teemoja ei pohdita yhdessä, alkaa työpaikalla vaikuttaa oletusten ja tulkintojen ristiaallokko. Tuolloin jokainen työyhteisön jäsen tulkitsee asioita omasta näkökulmastaan ja siinä samalla tuppaa olettamaan kaikkien tulkitsevan tilanteita samalla tavalla. Kun tulkinnat eivät olekaan yhteneväisiä tosielämässä, vaan kaikki tulkitsevat tapahtumat eri tavalla, alkaa uusien ristiriitaisten olettamusten kierros. Kun tämä veivaus jatkuu tarpeeksi kauan, alkaa olla soppa jo sen verran sakeaa, että varmasti jotkut ovat jo ajautuneet ‘eri leireihin’. Mitä tahansa hankalaa tilannetta omalla työpaikallasi pohdit, todennäköisesti taustalta löytyy jotain tämän kaltaista.
Jos riittävää yhteistä ymmärrystä ei ole, alkaa työpaikalla vaikuttaa oletusten ja tulkintojen ristiaallokko.
Olettamuksista ja tulkinnoista ei päästä eroon eikä niistä tarvitsekaan päästä. Ratkaisukeskeinen työyhteisö toimii aktiivisesti sen eteen, että tiimillä tai työyhteisöllä olisi riittävän samansuuntaiset olettamukset ja tulkinnat työnteon kannalta olennaisista asioista ja heidän välisestä yhteistyöstään. Jotta tähän päästään, täytyy keskustella yhdessä siitä, mikä on meille tärkeää, mitä olemme tekemässä, miten me asioihin suhtaudumme, miten haluamme töitä tehdä, milloin tiedämme onnistuvamme ja mitkä ovat vahvuutemme.
Katse tulevaan
Ratkaisukeskeisen työyhteisön katse on suunnattu tulevaan. Haasteita ja hidasteita toki on ratkaisukeskeisenkin tiimin tiellä, mutta ne eivät määritä tekemistä. Kun este tulee eteen, yhteisö käyttää energiansa tavoitetilan näkemiseen ja siirtyy miettimään päivitettyjä askeleita kohti tavoitetta. Tästä välistä jää pois syyllisten etsiminen ja virheisiin jumiutuminen. Jos tavoite on yhteinen ja siihen on sitouduttu, todella harvoin onnistumista edesauttaa se, että energiaa tuhlataan edellisiin. Jos tekemisen tavoissa on kehitettävää, niistä keskustellaan yhdessä sovituin tavoin, kuten avoimen vuorovaikutuksen osiossa käytiin läpi.
Tulevaan katsominen muuttaa suhtautumista, vapauttaa energiaa tekemiseen ja antaa syyn tarpoa haastavienkin esteiden läpi. Tulevaan katsomista siivittää positiivinen ja optimistinen vire. Harvemmin teemme tulevaisuuteen sellaisia tavoitteita, joissa taantuisimme taaksepäin tai suoriutuisimme huonommin. Positiivinen vire laajentaa ajatteluamme ja mahdollistaa uusien alkujen löytymisen.
Tulevaan katsominen muuttaa suhtautumista, vapauttaa energiaa tekemiseen ja antaa syyn tarpoa haastavienkin esteiden läpi.
Ratkaisukeskeisessä yhteisössä, jossa on avoin vuorovaikutus, voidaan lisäksi yhdessä todeta, että ‘nyt elämme menneessä eikä tämä vie meitä eteenpäin, joten suunnataanpa ajatuksemme sinne tulevaan, mistä ratkaisutkin löytyy’. Eikä kukaan ota tästä nokkiinsa.
Tavoitteet ohjaavat tekemistä
Ratkaisukeskeinen tiimi tarvitsee tavoitteita, mitä kohti kulkea. Tavoitteita on asetettu pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. Sen lisäksi, että tavoitteet on asetettu, niistä myös käydään aktiivisesti keskustelua ja toimintaa tarkastellaan niiden näkökulmasta jatkuvasti. Kollektiivinen ymmärrys siitä, että miksi tämä tavoite on meille tärkeä ja mitä se meille merkitsee käytännön tekemisen tasolla, auttaa tavoitteeseen sitoutumisessa.
Ratkaisukeskeisessä työyhteisössä ongelmista tehdään tavoitteita. Ajatuksen tasolla ongelma muotoillaan siten, että sen ratkaisemiseksi löytyy jo vaihtoehtoja sen sijaan, että jäädään vellomaan ongelmaan. Ongelmapuhe lannistaa ja lamaannuttaa, kun taas ratkaisupuhe tuo energiaa ja horisontissa alkaa häämöttää uusia mahdollisuuksia. Näitä ajattelutapoja täytyy harjoitella ihan samaan tapaan kuin urheilusuoritusta harjoitellaan. Aivojen neuroplastisuus mahdollistaa uusien ajattelumallien juurruttamisen arkiseen ajatteluun, mutta se tarvitsee harjoitusta.
Ratkaisupuhe tuo energiaa ja horisontissa alkaa häämöttää uusia mahdollisuuksia.
Riittävän hyvä
Ratkaisukeskeinen työyhteisö tunnistaa oman keskeneräisyytensä. Tiimin jäsenet tietävät, että mikäli pystyisivät tekemään täydellistä jälkeä, ei tekemisessä olisi enää mitään mieltä. Kehitysmahdollisuudet ja uuden oppiminen ei olisi enää mahdollista. Täydellisyyden sijaan ratkaisukeskeinen työyhteisö tavoittelee kussakin tilanteessa riittävän hyvää tasoa. Tämä mahdollistaa kokeilemisen, epäonnistumisen ja itsensä ylittämisen, kun painetta täydellisyyteen ei ole. Riittävän hyvästä tasosta käydään kaiken muun lailla keskustelua. Mitä elementtejä meidän työssämme on riittävän hyvässä tasossa? Mistä tiedän yksilönä tai tiiminä, että olemme saavuttamassa riittävän hyvän tason? Minkälainen toiminta vie meitä kohti riittävän hyvää tasoa? Onko täydellisyys edes mahdollista?
Riittävän hyvä taso ylitetään melko usein, koska tiimin jäsenet uskaltavat ja haluavat haastaa itsensä tekemisessä tiedostaen, että kukaan ei odota täydellistä lopputulosta. Jos sitä odotetaan, pelataan mukavuusalueella ottamatta yhtään riskiä.
Riittävän hyvä mahdollistaa kokeilemisen, epäonnistumisen ja itsensä ylittämisen.
Ratkaisukeskeinen työyhteisö muuttuu ajan myötä kilpailueduksi monessa mielessä. Päätöksenteko on laadukasta ja se perustuu jaettuun tietoon, joka on kerätty avoimen vuorovaikutuksen tuloksena ja johon liittyviä erilaisia näkökulmia on tutkittu yhdessä arvostavassa hengessä. Lisäksi ratkaisukeskeisyys juurtuu yrityksen kulttuuriin ja houkuttelee kaltaisiaan työntekijöitä.
Kaikki tarjoamani palvelut tarjoavat vastauksia ja kehityspolkuja ratkaisukeskeisyyden herättämiseen työpaikoilla. Yksilö - ja ryhmävalmennukset voidaan rakentaa nimenomaan tähän viitekehykseen. Lue lisää
Toinen vaihtoehto ratkaisukeskeisyyden siemenen istuttamiseen työyhteisöön voisi olla tarjoamani workshop aiheesta. Haastan teidät kyseenalaistamaan totuttuja ajatusmalleja ja pääsette yhdessä keskustelemaan ratkaisukeskeisyyden elementeistä. Lue lisää
