Wend.

Mitä tekemällä tulet taitavaksi johtajaksi?

22.6.2021

Johtajuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan ja kirjakaupat notkuvat teoksia, joissa jaetaan näkemyksiä hyvään johtajuuteen. Ilmiönä tämä on enemmän kuin tervetullut. Huono ja ammattitaidoton johtajuus käy ahtaalle, kun tietoisuus lisääntyy ja myös työntekijät osaavat vaatia parempaa työpaikoilla. Työnsarkaa kuitenkin riittää ja väärin perustein valittuja johtajia. Toiminnallaan he vaarantavat sekä yrityksen menestyksen että työntekijöiden hyvinvoinnin.

Tässä artikkelissa nostan esille itse henkilökohtaisesti tärkeimpinä pitämiäni hyvän johtajan toiminta- ja ajattelutapoja. En puhu luonteenpiirteitä tai muista meidän persoonaa määrittäviä asioista, sillä ne eivät ole relevantteja johtajuudesta puhuttaessa. Johtajuus on taito siinä missä muutkin, siihen pystyy oppimaan ja siinä pystyy kehittymään. Se ei ole kenenkään dna:han koodattu ominaisuus, joka vain on tai ei ole, vaikka usein edelleen näin ajatellaan. Johtajuus on mielentila, ajattelutapa ja ennen kaikkea ammatti.

Hyvää johtajuutta ei voida määrittää universaalisti tietynlaiseksi. Johtajuus muuttuu johtajan,  yrityksen tilanteen, johdettavan tiimin ja kulttuurin vaikutuksesta. Se, mikä toimi kaksi vuotta sitten, ei välttämättä tänä päivänä tuota mitään mainittavaa tulosta. Tästä syystä johtaja ei voi pysähtyä paikalleen ajatellen, että olisi valmis jossain vaiheessa. Yhdenkin uuden työntekijän mukanaan tuoma uudistuksen aalto vaikuttaa tiimin dynamiikkaan ja siihen, miten johtaja pystyy omalla työllään mahdollistamaan uuden kokoonpanon onnistumisen. 

Jos hyvää johtajuutta ei voida määrittää tietynlaiseksi, niin mitä me voimme nostaa esille kun määrittelemme tunnusmerkkejä hyvästä johtajuudesta? Voimme tutkia ajatus- ja toimintamalleja, jotka useimmissa tapauksissa näyttäytyvät taitavana ihmisten johtamisena ja kyvykkyytenä luoda hedelmällinen maaperä onnistumisille.

 

Reflektointi

Toisin sanottuna oman työn pohdinta ja tekemisen tutkiminen eri näkökulmista. Hyvä johtaja on tietoinen omasta vajavaisuudestaan ja hänen tekemistään määrittää ajatus siitä, että kaikesta voi oppia tulevaan. Pysähtyminen oman toiminnan äärelle kiireisessä arjessa unohtuu helposti. Siitä olisi kuitenkin hyvä tehdä rutiini, joko yksin tai yhdessä coachin kanssa. Pohdinta voi kulkea esimerkiksi seuraavien kysymysten viitoittamana: 

Missä onnistuin tällä viikolla? 

Ennen kaikkea, mitä tekemällä onnistuin edellä olevissa tapahtumissa? 

Millä tavalla työskentelyni tällä viikolla näyttäytyi tiimilleni? 

Mitä voin oppia tämän viikon epäonnistumisista?

Joillekin on tehokasta kirjata asioita ylös, toiset käyvät keskustelun ääneen itsensä kanssa. Tyyli on vapaa, kunhan olet raivo-rehellinen itsellesi.

Mitä hyötyä reflektoinnista on? Reflektoinnilla pääset lähemmäs sitä johtajuutta, jota haluat edustaa. Mitä on syytä tehdä enemmän, mitä olisi hyvä välttää ja mitä muuttamalla näyttäydyn sellaisena johtajana, jota itsekin arvostaisin?

Reflektointiin, oman johtajuuden sanoittamiseen ja tavoitteiden asettamiseen kannattaa etsiä valmentaja tueksi. Säännölliset tapaamiset 1-2 kuukauden välein tuo syvyyttä oman työn pohtimiseen ja samalla valmentaja haastaa sinut kehittymään niissä asioissa, joissa haluat olla parempi. Johtajan työ on yksinäistä, mutta johtajuuden kanssa ei kannata jäädä yksin. 

 

Palautuminen ja oman työn johtaminen

Taitava johtaja ymmärtää pitää itsestään huolen niin itsensä kuin johdettavan tiimin vuoksi. Johtaminen on ajatustyötä ja aivot tarvitsevat lepoa, hyvää ravintoa ja vapaa-aikaa toimiakseen hyvin. Ollaan aivan perusasioiden äärellä.

Työ täytyy rytmittää siten, että se palvelee sinua johtajana ja omaa luonnollista rytmiäsi. Suunnittele ajankäyttösi, kalenteroi myös ajattelutyö tai adhoc-tekeminen. Jos näitä ennakoivia toimia ei tee, alkaa syöksykierre tekemättömien töiden, stressin ja suuren kuvan kadottamisen kanssa aika nopeasti. Johtaminen on systemaattista tekemistä, suunnittelua ja ennakointia.

Toinen näkökulma oman työn johtamiseen ja itsestä huolehtimiseen on tiimiläiset ja vastuu heidän suuntaan. Jos johtaja on väsynyt tai vaikuttaa stressaantuneelta, loppuu tiedonkulku hänen suuntaan melko nopeasti. Kukaan ei halua ‘vaivata’ kehitysehdotuksillaan, kysymyksillään tai kommenteillaan jaksamisen äärirajoilla taiteilevaa johtajaa. Kun tiedonkulku loppuu, johtaja etääntyy tekemisestä askel kerrallaan ja tämä vääjäämättä vaikuttaa päätöksenteon laatuun sekä liiketoiminnan kannalta kriittisten asioiden huomaamiseen. 

 

Jatkuva oppiminen

Johtaja ei voi jäädä elämään menneisyyteen. Omia ajattelutapoja on kehitettävä jatkuvasti, jotta pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Omaan tekemiseen ja ajatteluun saadaan syvyyttä lukemalla kirjoja, kuuntelemalla podcasteja, opiskelemalla ja keskustelemalla muiden johtajan asemassa olevien kanssa työstä. Johtajuudesta ja ihmisten käyttäytymisestä ilmestyy vuosittain kymmeniä kirjoja suomeksi ja satoja ellei tuhansia englanniksi. Jotta oma tekeminen ei uraudu, tarvitaan ärsykettä ja uutta informaatiota, jonka varassa omaa tekemistä voi kehittää. Tärkeintä on kyseenalaistaa omia toimintatapoja ja ajattelua.

Uuden oppimisesta ei tarvitse tehdä suurta rasitetta arkeen. Kirjaa voi kuunnella vaikkapa työmatkalla tai lenkkipolulla pari kertaa viikossa. Älä aloita liian mahtipontisilla tavoitteilla oppimisen suhteen. Pienet askeleet riittävät vallan hyvin ja niistä muodostuu helpommin rutiineja. Jos päädyt opiskelemaan laajempaa kokonaisuutta, suunnittele tarkoin ajankäyttösi ettei työsi laatu (toisin sanoen johdettavan tiimisi työn laatu) kärsi opintojen vuoksi. 

 

Palautteen kysyminen ja sen vastaanottaminen

Hyvä johtaja haluaa saada palautetta omasta työstään ja näkee sen kehittymisen mahdollistajana. Siihen, miten palautetta johtaja itselleen hankkii, on useita eri tapoja. Kasvokkain kysytty palaute on aina selkein ja päästään tarvittaessa tarkentamaan saatua tietoa. Esimerkiksi: Miten olisin voinut auttaa sinua onnistumaan vielä paremmin tässä projektissa? Mitä tukea kaipaisit minulta enemmän tulevassa projektissa? Miten mielestäsi onnistuin kuvailemaan yrityksen seuraavan vuoden tavoitteita äskeisessä palaverissa? Ja niin edelleen.

Edellisen kaltaiset kysymykset luovat hedelmällisen maaperän työntekijälle kertoa näkemyksistään ja johtajan saada arvokasta tietoa tulevaa varten. Aivan yhtä tärkeää on näyttäytyä inhimillisenä ja oppivana ihmisenä ihmiselle. Jos sinulle esitetään rakentavaa palautetta, ota se vastaan ja kiitä siitä. Tässä kohtaa ei kannata lähteä selittelemään tai puolustautumaan, kun tilanne on jo mennyt. Ainoa, mitä voi tehdä on todeta, että tosiaan penkin alle meni ja pahoitella. Palautteen kysymisestä tulee täysin merkityksetöntä, jos tiimissä alkaa hiemankin elää käsitys siitä, että rakentavaa palautetta ei saa antaa tai sitä ei oteta vastaan.

Palautetta voi pyytää myös rutiininomaisesti lomakkeilla ja muilla, mutta niiden täytyy olla työntekijän kannalta hyödyllistä täyttää. Mieti, miksi työntekijän kannattaa vastata sinun palautekyselyihin? Miten he hyötyvät siitä ja kommunikoi se heille selkeästi. 

Mitä ikinä keksitkään saadaksesi rehellistä palautetta omasta työstäsi, on se aivan ensisijaisen tärkeää. Johtaja, joka arvailee omaa onnistumistaan, todennäköisesti tulkitsee sen väärin.

 

Helposti lähestyttävyys

Nykyisessä työelämässä harvoin enää kunnioitusta herätetään titteleillä, ulko-oven viereen parkkeeratulla hienolla autolla tai mittatilauspuvuilla. Kunnioitus saavutetaan tekemisellä ja usein tekeminen osuu työntekijöiden kannalta oikeisiin asioihin, kun koetaan että johtaja on kartalla tiimin tekemisestä ja hänelle on helppo puhua. Hyvä johtaja on helposti lähestyttävä. 

Rutiineilla ja rakenteilla täytyy edesauttaa helposti lähestyttävyyttä. Läsnäolo ja kiireettömät keskustelut luovat pohjan yhteydelle. Johtajan kiinnostus työntekijöihin, heidän näkemyksiin ja ideoihin täytyy olla aitoa, jotta he kokevat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Mieti itsellesi sopivia rutiineja, jotka viestittävät tiimiläisille, että olet heitä varten ja tehtävänäsi on helpottaa heidän onnistumistaan. 

Helposti lähestyttävyyteen liittyy myös inhimillisyys ja johtajan ymmärrys siitä, että hän ei ole eikä hänen tarvitse olla kaikessa paras. Kukaan ei halua kertoa kehitysehdotuksia tai palautetta hahmolle, joka on omasta mielestään taitavin kaikessa. Johtajan työssä ei ole olennaista osata substanssia parhaiten. Riittävän hyvä ymmärrys kuhunkin työtehtävään riittää siihen, että johtaja voi keskittyä työn tekemisen esteiden raivaamiseen.

 

Polulla kohti haluttua johtajuutta

Kun ylläolevat viisi elementtiä ovat iskostuneet johtajan selkärankaan, on siihen päälle turvallista ja kestävää alkaa rakentamaan omaa identiteettiään johtajana. Kuten alussa mainitsin, ei ole yhtä ainoaa tapaa olla hyvä johtaja. Tapoja on yhtä monia kuin hyviä johtajia. Tärkeintä on olla johdonmukainen ja ennustettava omassa toiminnassa. Tämä tuo turvaa työntekijöille, kun heillä on tunne siitä ettei johtaja käy täysin tuulella. Suosittelen kaikkia johtajia myös avoimesti kertomaan omista johtamisen tavoistaan tiimille ja siitä, mikä on juuri sinulle tärkeää johtajana. 

Mikäli kaipaat tukea ja näkökulmaa oman johtajuutesi vahvistamiseen ja kehittämiseen, on henkilökohtainen valmennus siihen yksi parhaista keinoista. Valmentajan kanssa voi tavata säännöllisesti ja peilata omaa johtajuutta sekä sanoittaa suuntaa, mihin haluaa kulkea. Valmentaja haastaa sinut kehittymään. Lue lisää.

cross