Tällä artikkelilla tarjoan pintaraapaisun positiivisen psykologian sisällöstä ja tavoitteenani on herättää ajatuksia sen soveltamisesta työelämään. Tieteenala saatetaan bisnesmaailmasta käsin asettaa hömppä-kategoriaan. Jos näin tehdään, johtuu se usein tietämättömyydestä.
Positiivinen psykologia ei ole hömppää, jossa uskotaan että kaikesta tulee hyvä, kunhan vaan asiaan suhtaudutaan positiivisesti ja viritetään hymyä muistuttava virne kasvoille. Positiivinen psykologia ei myöskään millään tasolla väheksy tai lakaise maton alle elämässä tapahtuvia vastoinkäymisiä tai negatiivisia tunteita.
Positiivinen psykologia on tieteenala, joka keskittyy vahvuuksiin ja voimavaroihin. Olennaista on myös epämukavien asioiden hyväksyminen osana elämää sekä itsemyötätunto eli oman keskeneräisyyden hyväksyminen. Tieteenalan nimi herättää epäluuloisuutta ja ymmärrän sen hyvin. On vähintäänkin epäilyttävää, jos jotain myydään ‘positiivinen’ etuliitteellä.
Positiivinen psykologia pähkinänkuoressa
Tieteenalana suhteellisen tuore tutkimussuuntaus, jossa keskitytään siihen, mistä henkilön hyvinvointi muodostuu ja miten sitä lisätään. Perinteinen psykologia on hieman kärjistäen kiinnostunut henkilön pahoinvoinnista kun taas positiivinen psykologia keskittyy hyvinvointiin. Perinteisessä mallissa tavoitteena on saada henkilön toimintakyky miinusmerkkisestä lähemmäs neutraalia ja ‘normaalia’ kun taas positiivinen psykologia on kiinnostunut siitä, miten päästäisiin plussan puolelle. Tavoitteena on löytää yksilölle hyvinvointia tuovia elementtejä, keinoja niiden vahvistamiseen sekä, tieteestä kun on kyse, konsteja muutoksen mittaamiseen.
Kuten kaikille tieteenaloilla ja teorioilla on aina kriitikkonsa, niin myös positiivisella psykologialla. Erityisesti käyttäytymistieteiden maailmassa ei millään teorialla tai metodilla voi selittää yksioikoisesti saavansa aina Y:stä X:ä. Ja sitä ei varmaan olla hakemassakaan. Oma mielipiteeni on, että positiivinen psykologia on jo kiinnostuksen kohteen asettelun kautta varsin mielenkiintoinen ja mukavan virkistävä kaiken muun tutkimuksen rinnalla. Ei siis olla kiinnostuneita pahoinvoinnin poistamisesta vaan hyvinvoinnin lisäämisestä.
Ei olla kiinnostuneita pahoinvoinnin poistamisesta vaan hyvinvoinnin lisäämisestä.
Positiivinen psykologia on jaotellut hyvinvoinnin kuuteen eri osa-alueeseen ja siitä muodostuu perma-v -malli. Kuudes osio, vitality (elinvoimaisuus), on lisätty omaksi osa-alueekseen viimeisimpänä. Sitä ennen puhuttiin perma-mallista.
Kukin osa-alue muodostaa palasen yksilön hyvinvoinnista ja jaottelu helpottaa asioiden tarkastelua. Voidaan ajatella, että oman henkilökohtaisen riittävän hyvän tason saavuttaminen kullakin sektorilla vahvistaa tyytyväisyyttä ja hyvinvointia sekä lisää onnellisuuden tunteita.
No mitenkäs sitten se työelämä?
Perma-V mallia tarkastellessa kaikki sektorit voidaan yhdistää työelämään. Jos muu elämä otetaan mukaan, tulee kuhunkin osa-alueeseen luonnollisesti lisätäytettä.
Myönteisyys
Voidaksemme hyvin, tarvitsemme myönteisiä tunteita. Niitä ovat esimerkiksi: ilo, kiitollisuus, kiinnostus, uteliaisuus, toiveikkuus, ylpeys ja inspiraatio. Työpaikalla on mahdollista hivuttaa toimintaa siihen suuntaan, että myönteiset tunteet ohjaavat tekemistä.
Miten minä tai työyhteisömme näemme maailman, tilanteen, asiakkaan tai vaikkapa eteen tulleen ongelman. Kuinka sama tilanne voikaan saada totaalisen erilaisen lähtölaukauksen, jos virheiden ja negatiivisten tekijöiden sijaan lähdettäisiinkin tutkimaan sitä mahdollisuuksien tai onnistumisten kautta. Myönteisyydellä avataan ovia uudelle monellakin tapaa. Myönteisiä ihmisiä on helpompi lähestyä ja myönteisyys houkuttelee kaltaisiaan puoleensa. Myönteisyys tutkitusti laajentaa ajattelua ja on omiaan pitämään luovuutta yllä.
Uppoutuminen
Englannin termi engagement kuvaa tätä palasta paremmin. Uppoutumisen ääritila tunnetaan termillä flow. Flowssa käytämme omia vahvuuksiamme ja olemme tarpeeksi haastavan ja meitä kiinnostavan tekemisen äärellä. Jotta flowta tai lievempiä uppoutumisen tunteita voidaan lisätä työssämme, täytyy sukeltaa hieman syvemmälle itsetuntemukseen. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tekemisen suuntaaminen siten, että omat vahvuudet pääsevät käyttöön lisää uppoutumisen tunteita työssä. Tämä tunne on ensisijaisen tärkeä, jotta koemme menevämme eteenpäin ja kehittyvämme.
Ihmissuhteet
Kokonaisuudessaan ihmissuhteiden on todettu olevan tärkein osa-alue hyvinvointia määrittävänä palasena. Ja eipä sen roolia voi väheksyä työn kontekstissakaan. Usein henkilöiltä heidän työssä viihtymisestä kysyttäessä ensimmäiseksi kerrotaan tiimistä, kollegasta ja työkavereista. Siitä, kuinka he ovat tärkeitä, joskus jopa tärkeimpiä, elementtejä yksilön työviihtyvyyden kannalta.
Merkityksellisyys
Kun työtä, omia arvoja ja kiinnostuksen kohteita pohtii ajan kanssa, alkaa työn merkityksellisyys myös hahmottumaan. Oman työn tarkastelu merkityksen näkökulmasta, on avaintekijä siihen, että työhön sitoutuu ja on valmis kahlaamaan myös hankalien vaiheiden läpi. Merkityksellisyys ei ole vain terveydenhuollon ammattilaisten tai hyväntekeväisyysjärjestöissä työskentelevien etuoikeus. Jokaisessa työssä on elementtejä, joista voi rakentaa itselleen merkityksellisyyttä. Se voi olla esimerkiksi toisten auttamista tai oman työpanoksen näkemistä osana suurempaa kokonaisuutta.
Aikaansaaminen
Kaikki tietää sen tyydytyksen tunteen, kun saa jotain tehdyksi ja yliviivattua kohdan to do-listalta. Työkontekstissa tämä osio on tietysti aikalailla selviö, koska useimmilla työpaikoilla on tarkoitus saada jotain aikaiseksi. Sen sijaan huomion kiinnittäminen aikaansaamisiin saattaa kiireessä unohtua. Viikon päätteeksi mieltä jää kaivelemaan se yksi projekti, joka jäi pikkusen levälleen tai jokin homma, joka ei vaan tullut valmiiksi. Kuitenkin samaan aikaan kymmeniä ellei satoja asioita saatettiin maaliin. Pysähtyminen aikaansaamisen äärelle palkitsee ja antaa lisäbuustia jatkaa eteenpäin. Tärkeä elementti yrityksessä on myös pohtia puitteita aikaansaamiselle sekä onnistumisten huomioimiselle.
Elinvoimaisuus
Tässä kohtaa puhutaan yksilön henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Elintavat, stressitaso, oman keho-mieli-yhteyden aistiminen ja arjen toimintatavat muodostavat pohjan kaikelle muulle tekemiselle. Työpaikka voi monin keinoin tukea tämän perustan rakentamista siten, että työntekijöillä on mahdollisuus löytää polkunsa kohti omaa kukoistusta työntekijänä.
Nopeasti läpikäytynä kaikki positiivisen psykologian peruspalikoista liippaa hyvinkin olennaisesti menestyvän yrityksen ja sen työntekijöiden arkeen. Jos toimintaa peilataan näiden hyvinvoinnin sektoreiden läpi, löytyy varmasti useita keinoja vahvistaa hyvinvointia ja sitä kautta tuloksellisuutta yrityksessä. Yrityksen olisi huolehdittava, että kussakin osa-alueessa tarjotaan mahdollisuus saavuttaa riittävän hyvä taso, jotta yksilö aidosti voisi hyvin ja veisi yrityksenkin toimintaa kohti kukoistusta.
Positiivinen psykologia on tehnyt aluevaltausta viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten opetuksessa positiivisen pedagogiikan muodossa. Opetuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset voimavarat ja vahvuusajattelu ohjaa suunnittelua. Myönteinen vuorovaikutus ja hyvän huomaaminen ovat myös keskiössä. Olisiko aika alkaa soveltamaan samoja metodeja systemaattisemmin myös työelämässä?
Valmennus asettuu positiivisen psykologian viitekehykseen. Fokus on oman tai tiimin potentiaalin löytämisessä, itsetuntemuksen vahvistamisessa ja hyvän huomaamisessa.
