Työssä jaksaminen ja työuupumus ovat nousseet kuumaksi puheenaiheeksi viimeisin vuosien aikana. Paljon jaetaan kokemuksia uupumuksesta kärsineiden toimesta sekä käydään keskustelua siitä, onko työelämä ajautumassa sellaiseksi, missä uupumisesta on tullut uusi normaali. Aloitan sillä, että mielestäni kaikki mahdollinen keskustelu asian tiimoilta on enemmän kuin tervetullutta ja sillä lisäämme tietoisuutta ilmiöstä. Toisekseen, mielestäni on tärkeää rakentaa sellaista työelämää, jossa työntekijä kokee onnistumisen, merkityksellisyyden, arvostuksen ja hallinnan tunteita. Kaikki toiminnot, jotka tukevat edellä mainittuja, on sijoitus parempaan tulevaisuuteen.
Siitä, mikä vaarantaa työssä jaksamisen ja aiheuttaa työuupumusta, on montaa mielipidettä. Usein nähdään, että työuupumus on yksinkertaisesti huonon johtamisen lopputulosta. Huono johtaminen on varmasti merkittävä osatekijä yhtälössä, mutta ei välttämättä aina ainoa työuupumuksen aiheuttaja. Uskon, että vaikutusta on myös sillä, miten koemme omat henkilökohtaiset voimavaramme ja miten suhtaudumme työhömme. Tässä artikkelissa kuvailen ratkaisukeskeistä valmennusta yhtenä keinona vahvistaa työssä jaksamista ja täten ennaltaehkäistä uupumista. Huonoon johtajuuteen suhtaudun siten, että mikäli olet tilanteessa, jossa koet joutuvasi ala-arvoisen johtamisen uhriksi, on paras tapa suojella omaa jaksamista hakeutumalla ammattiaan arvostavan johtajan alaisuuteen, jos se vain suinkin on mahdollista. Huonoa johtamista ei pidä kestää päivääkään kauemmin kuin on pakko.
Mainittakoon vielä, että mikäli työuupumus on kehittynyt akuuttiin vaiheeseen, siitä selviytyäkseen henkilö usein tarvitsee työpsykologin, terapeutin ja lääkärin apua. Valmennus voi toimia näiden rinnalla tulevaisuuteen näkemisen keinona, mutta ei missään nimessä korvaa trauman hoitamista.
Ratkaisukeskeinen valmennus perustuu yksilöön, hänen vahvuuksiinsa, oman työn johtamisen äärelle pysähtymiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä onnistumisten sanoittamiseen. Kaikki tämä, niin valitettavaa kuin se onkin, usein jää toissijaiseksi kiireisessä suoritekeskeisessä arjessa. Jos työntekijälle turvataan luottamuksellinen kanava oman työn reflektoimiseen ja sen lisäksi hän pääsee työskentelemään hyvän johtajan viitoittamalla tiellä, väitän että työssä jaksaminen pysyy todennäköisesti duurin puolella.
Miten käytännössä ratkaisukeskeinen valmennus tukee työssä jaksamista?
Omien vahvuuksien sanoittaminen ja ymmärtäminen
Valmennus perustuu yksilön vahvuuksiin, voimavaroihin ja potentiaalin sanoittamiseen. Kun omia onnistumisia ja epäonnistumisia rakentavassa hengessä pääsee reflektoimaan luotettavan ja ulkopuolisen tahon kanssa, näyttäytyvät omat kyvyt eri valossa. Meillä ihmisillä on taipumus siihen, että näemme, koemme ja huomaamme negatiiviset asiat herkemmin kuin positiiviset, täytyy omien kyvykkyyksien äärelle pysähtyä ja pohtia, mitä vahvuuksiani pääsin missäkin onnistumisessa käyttämään. Tällöin tulemme tietoisemmiksi omista voimavaroistamme ja suhtaudumme myös haasteisiin joustavammin.
Toinen ulottuvuus tässä kokonaisuudessa on työn hallinnan tutkiminen valmennettavan kanssa. Oman vaikutuspiirin sisällä olevien asioiden hahmottaminen ja toisaalta niiden asioiden esiin tuominen, joihin emme omalla toiminnallamme pysty vaikuttamaan, tuovat rakennetta omaan työhön ja selkeyttävät oman toiminnan rajoja.
Työn merkityksellisyyden korostaminen ja työn tuunaaminen
Usein tutkimuksin on todettu, että työn merkityksellisyys on yhteydessä työhyvinvointiin ja sitä kautta motivaatioon sekä työssä jaksamiseen. Kun koemme työskentelevämme jonkin meille tärkeän asian eteen, tuntuu työ palkitsevammalta haastavissakin tilanteissa. Jotkut tahot ajattelevat, että voimakkaat merkityksellisyyden kokemukset työssä voivat edesauttaa uupumista, koska työhön uppoudutaan kaulaa myöden. Uskallan väittää, että edellä mainittu riskiryhmä on suuressa kuvassa melko pieni ja valmennuksen avulla voidaan näiden henkilöiden kohdalla syventyä oman työn johtamisen ja omien rajojen tunnistamisen äärelle.
Merkityksellisyys tuo syvyyttä työhön ja koemme olevamme osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Kolikon kääntöpuoli olisi se, että käytämme suuren osan hereilläoloaikaa työhön, joka ei millään tavalla tunnu merkitykselliseltä. Tällaisesta asetelmasta ei ole pitkä matka siihen, että tekeminen alkaa uuvuttaa.
Kun valmennettava löytää elementtejä omasta työstään, jotka tuntuvat merkityksellisiltä, voi omaa työtään alkaa tuunaamaan enemmän siihen suuntaan ja tulla tietoisemmiksi niistä toimista, jotka tuovat itselle energiaa. Esimerkkinä voisi olla vaikka muiden auttaminen ja siitä koituva hyvänolon ja merkityksellisyyden tunne. Kun tästä tulee tietoisemmaksi, voi omaa työtään ajatella enemmän muiden auttamisen kautta kuin puuduttavien rutiinien suorittamisena.
Onnistumisten näkeminen
Ihmisten ajattelua ohjaa negatiivinen vinouma, joka aiheuttaa sen, että huomaamme ja reagoimme vahvemmin negatiivisiin asioihin. Aikojen alussa tästä toiminnosta on ollut hyötyä, jotta ihmisrotu on selviytynyt näinkin pitkälle. Vaarat ja uhkaavat tilanteet kulkivat reseptoreiden läpi vauhdikkaammin ja täten ihminen pystyi suojelemaan itseään. Nykymaailmassa vinoumasta on useimmiten haittaa, ellei siitä ole tietoinen. Negatiiviset asiat jäävät mieleemme vahvemmin ja on tutkittu, että yhtä negatiivista asiaa kohtaan täytyisi löytää viisi positiivista asiaa, jotta tilanne olisi balanssissa. Onneksi aivomme ovat joustavat ja oppivat uutta, kun niitä harjoittaa. Kun tietoisesti virittäydymme näkemään ja puhumaan ääneen onnistumisia, alkaa oma kyvykkyytemme näyttäytyä itsellemme eri valossa. Tätä harjoittelua tehdään valmentajan kanssa. On todella tehokas tapa vakuuttaa itsensä omista kyvyistään, kun onnistumisia pääsee kuvailemaan ulkopuoliselle, joka vielä esittää syventäviä kysymyksiä eri näkökulmista.
Ratkaisujen hahmottaminen
Valmennuksessa etsitään ratkaisuja tulevaisuudesta. Vilkaisemme menneisyyteen tutkien voimavaroja ja vahvuuksia, joita voimme hyödyntää eteenpäin kulkemisessa, mutta emme jää märehtimään menneeseen. Tulevaisuuden näkeminen vapauttaa ja tuo huomattavasti enemmän positiivista virettä tekemiseen. Valmennuksessa usein nousee esiin valmennettavan kokemia haastavia tilanteita ja valmentajan tehtävänä on auttaa löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisujen alkuja hankalalta tuntuvaan tilanteeseen. Kun niitä alkaa löytymään, itseasiassa lamaannuttavalta tuntuva ongelmatilanne saattaa näyttäytyä jopa innostavalta haasteelta.
Kun näemme horisonttiin, alkaa mieli työstää askeleita sitä kohti. Usein tarvitsemme apua tässä prosessissa ja siihen on useita syitä. Tässä muutamia:
- Kiire: Kiireessä turvaudumme totuttuihin ajattelumalleihin ja toistamme samoja kaavoja
- Negatiivinen vinouma: Emme näe onnistumisia vaan keskitymme negatiivisiin asioihin
- Reflektoinnin puute: Kun emme pohdi omaa tekemistä (kiireessä), ei muutosta pääse tapahtumaan
Joskus valmennuksessa työntekijä tulee siihen tulokseen, että hänen olisi parasta hakeutua muihin työtehtäviin joko organisaation sisällä tai kokonaan sen ulkopuolella. Tämäkin lopputulema palvelee pitkässä juoksussa kaikkia osapuolia. Yritys voi etsiä vapautuvaan pestiin siitä motivoituvan henkilön ja työntekijä pääsee lähemmäs omaa kukoistustaan jossain muissa tehtävissä, joissa hän kokee merkityksellisyyttä.
Rakenteet työssä jaksamisen tueksi
Vastuunsa tunteva johtaja ja esihenkilö ymmärtää luoda työn tekemisen ympärille rakenteita, jotka tukevat työssä jaksamista. Monilla työpaikoilla ja erilaisissa toimenkuvissa arki on usean vaatimuksen ristiaallokko. Työntekijöiden mielessä pyörivät muun muassa työtehtävän vaatimukset, oman osaamisen kehittäminen, itseohjautuvuuden vahvistaminen ja urakehityksen varmistaminen. Tätä ilmiötä on tutkittu Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen toimesta laajassa tutkimushankkeessa, jonka tulokset osoittavat, että työn intensiivistyminen näyttäytyy erityisesti tieto- ja opetusaloilla, mutta työtahti on kiristynyt lähes kaikkialla (lue lisää https://www.sttinfo.fi/tiedote/tyon-tehostamisvaatimukset-uuvuttavat-suomalaisia?publisherId=69817172&releaseId=69876473). Ilmiö on sinällään huolestuttava, sillä ihmisen voimavarat ovat rajalliset. Rajojen vastaantulemisen yksi ilmenemismuoto on työuupumus, joka voi rampauttaa työntekijän työkykyä varsin pitkäksi ajaksi.
Valmennus on hyvä keino selkeyttää työntekijälähtöisesti tilannetta ja askeleita eteenpäin. Valmennuksessa voidaan huomata varhaisessa vaiheessa kuormitustilanteet ja miettiä niistä ulospääsyä joko valmennettavan tai yhteistyössä esihenkilön kanssa.
Mikäli haluat keskustella valmennuspalveluiden tarjoamisesta tiimiläisillesi, ota yhteyttä ja pohditaan sopiva kokonaisuus tarpeisiinne.
